Nähdäkseni on niin, että melkein mitä tahansa yliopistossa opiskeleekin, voi käydä opiskelemassa myös ulkomailla eli vaihdossa. Ulkomaille siis pääsee jos haluaa.
Kielen opiskelijalle juttu on hieman eri, sillä paitsi että voimme käydä opiskelemassa vaihdossa, me lähdemme ulkomaille nimenomaan käyttämään vierasta kieltä. Tutkintoomme nimittäin kuuluu kieliharjoittelu. Toki jos menemme vaihtoon, suoritemma siellä kursseja, ihan niin kuin muutkin.
Mikä oikein on kieliharjoittelu? Mitä siellä tehdään?
Kieliharjoitteluun vaaditaan n. 2 kk oleskelu maassa, jossa puhutaan opiskeltavaa kieltä. Oleskelusta täytyy olla jonkinlainen todistus, ja harjoittelusta täytyy kirjoittaa lyhyt raportti. Riittää siis, että käy asumassa vaikkapa siellä Ranskassa. Jos ei siellä tee töitä, täytyy vuokrakuitein tai muuten osoittaa olleensa siellä.
Monet kuitenkin lähtevät vaihto-opiskelijoiksi, kielikursseille tai töihin ulkomaille.
Vaihto-opiskelu on omaan tutkintoon kuuluvien opintojen suorittamista muussa kuin omassa yliopistossa. Kurssit eivät monestikaan ole täysin samoja kuin omassa yliopistossa, mutta oma amanuenssi auttaa sovittamaan ne omaan tutkintoon. Vaihto-opiskelu ei ole apurahan kanssa kovin kallista, mutta opintolaina, kesätyöstä jääneet säästöt tai raha-avustus vanhemmilta on melko välttämätön. Vaihto-opiskelu on kuitenkin käytännössä mahdollista kaikille. Vaihtoon lähdetään yleensä vähintään lukukaudeksi, monesti koko lukuvuodeksi.
Noin kuukauden mittaisilla kielikursseilla voi yleensä kuitata kieliharjoittelun. Kielikurssit järjestetään yleensä kesällä, joten ne eivät pidennä opiskeluaikaa. Ne maksavat yleensä hieman enemmän ja ne ovat niin suosittuja, että niille voi olla tungosta, mutta ne ovat erittäin mielenkiintoinen tapa suorittaa kieliharjoittelu.
Myös ulkomailla työskentely on vaihtoehto kieliharjoittelun suorittamiseen. Sen sijaan että tekisi kesätyöt Suomessa, voisikin lähteä ulkomaille ja tehdä samantyyppistä työtä siellä. Töiden lomassa käytännön kielitaito paranee sujuvasti.
Minä ruotsin opiskelijana olisin voinut tehdä ruotsin kieliharjoitteluni Suomessa täysin ruotsinkielisellä alueella, esim. Ahvenanmaalla. Halusin kuitenkin lähteä vaihtoon ja nähdä millaista on opiskelu jossain muussa yliopistossa.
Olin opintojen 2. vuoden kevään vaihdossa Ruotsissa, Uumajassa. Opiskelin siellä pohjoismaisia kieliä ja niiden historiaa ja lisäksi tein pari englannin kurssia. Minä sain vaihtoajalle apurahaa yhteensä 1000 euroa, opintotukea ja asumislisää hieman korkeamman määrän kuin normaalisti, n. 500 euroa/kk ja lisäksi opintolainaa 600 e/kk, eli tuplasti normaaliin verrattuna. Asuminen Uumajassa maksoi lukukaudelta n. 1000-1500 euroa, ja lisäksi maksoin vuokraa kämpästäni Jyväskylässä.
Vaihto avarsi todella paljon, vaikka en kaukana ollutkaan, ja voin suositella vaihto-opiskelua kenelle tahansa. Lisäksi se auttoi paljon, että kävin vaihdossa melko aikaisessa vaiheessa. Kielitaitoni ei ollut kovin hyvä ennen vaihtoon lähtöä, mutta vaihtoaika motivoi parantamaan sitä monella eri tavalla. Nyt, kun aloitan kolmannen opiskeluvuoteni ja rupean tekemään kandidaatin työtä, tunnen olevani paljon valmiimpi urakkaan.
Lisää vaihdostani voit käydä lukemassa blogistani, joka toimii vaihtoraporttinani.
Ulkomaille töihin tai opiskelemaan lähteminen voi tuntua todella kaukaiselta ja pelottavaltakin jutulta lukiossa ja vielä yliopistossakin, mutta se on jotain, mitä kannattaa uskaltautua tekemään mikäli sitä haluaa. Vaihtoa suunnitellessa moni asia tuntui epävarmalta, mutta auttoi kuin muisti, että melkein kaikki käy vaihdossa tai muuten ulkomailla ja kaikki siitä selviää. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti