Ruotsin valintakoe

Pääsykoeaika on täällä. Rakkaat kollegani eli muut opiskelijalähettiläät ovatkin lähestyneet aihetta blogeissaan. Minä en ole vielä kirjoittanut ruotsin puolen pääsykokeista, joten teen sen nyt.

Tässäpä ensiksi ruotsia opiskelemaan hakeneille varmasti tuttukin linkki, eli tietoa ruotsin kielestä ja sen valintamenettelystä. Sieltä nähdäänkin että valintakoe on tänä vuonna 23.5.2013 klo 8.30–14.45 Seminaarinmäen kampuksella, päärakennuksella saleissa C 1 ja C2. Melko tarkalleen kuukausi on siis vielä aikaa, ja se riittää kyllä vielä.

Tältä sivulta löytyy myös linkki valintakoeaineistot listaavalle sivulle. Tänä vuonna aineistona on Hanellin Det går hårt. Finlandssvenska ur ett sverigesvenskt perspektiv. Pikavilkaisulta teksti näyttää ihan mukavan haasteelliselta, etenkin mikäli lukioaikoina ei ole lueskellut juuri muuta kuin mitä opetukseen on kuulunut. Minä itse en kouluaikoina käyttänyt ruotsia mihinkään muuhun kuin siihen mitä koulussa tehtiin, ja omaa valintakoeaineistoani tulkkailinkin sitten jonkin aikaa. Tasoni oli kyllä varmaankin myös muutenkin heikompi kuin muiden kanssani aloittaneiden.

Kun tätä tai muita aineistoja lähtee lueskelemaan, kannattaa käyttää reilusti aikaa ja ottaa asiat oppimisen kannalta. Itse en selvinnyt ilman sanakirjaa, siis en oikein saanut omasta aineistostani kunnollista kuvaa ilman että tarkistin todella monta sanaa. Hidasta se olikin, mutta toisaalta, opin paljon itselleni täysin uusia sanoja. Lisäksi, kun sanan kerran tai ehkä kahdesti joutuu tarkistamaan sanakirjasta, on se myöhemmillä kerroilla helppo palauttaa mieleen kontekstista. Jos aineiston lukemisessa taas ei ole ongelmia ja sanat voi helposti arvata kontekstista oikein, sanakirjan kanssa on turha nyhvätä.

Ensiksi kun saa jonkinlaisen tolkun aineistosta, siis ymmärtää mistä on kyse jne, on hyvä lähteä lukemaan tekstiä jäsennellen ja ryhmitellen. Itse olen itselleni sopivia opiskelutekniikoita ja -strategioita kehitellessäni todennut hyväksi mm. sellaisen tyylin, että painaa mieleen kuinka monta tiettyyn asiaan liittyvää syytä, seurausta tai muuta asiaa kirjoittajat käyvät läpi. Esimerkiksi, suomalaisen sosiaalipolitiikan muotoutumiseen vaikutti kuusi historiallista tekijää. Ne olivat (se), (se),  (se) ja.... Tällä tavalla kannattaa yrittää vetää yhteen isompia ja pienempiä kokonaisuuksia ja se auttaa palauttamaan ne muistista sitten kokeessa. Itse nimittäin usein luin materiaaleja niin että joo, joo, ymmärrän, okei, mutta vaikka olinkin ymmärtänyt kaiken ihan hienosti, en osannut enää palauttaa asioita muistista, koska en oikeastaan koskaan ollut asettanut niitä sinne. Vet ni vad jag menar?

Sinänsä tämä valintakoe ei tunnu eroavan niistä tenteistä mitä oppiaineessa myöhemmin tulee vastaan. Tämä materiaali ei tietenkään ole kovin laaja (vaikka tuntuukin pitkältä ja syökin aikaa) ja aihe on hyvin tarkka, mutta muutoin opiskelu on tietyiltä samanlaista kuin kirjatentteihinkin opiskelu tulee olemaan.

Luetpa tätä tekstiä nyt keväällä 2013 tai vuosien päästä, heitä loppuun kommentti tai kysy mikäli jokin mietityttää. Vastaan mielelläni.

Motivaatiota ja innostusta lukemiseen ja onnea valintakokeisiin!

Käy lukemassa muiden lähettiläiden mietteitä valintakokeista:

• Jarkon vinkit pääsykokeisiin lukemiseen
• Maria kasvatusalojen yleisestä pääsykokeesta
• Terhin fiiliksiä kasvatusalojen yleisestä pääsykokeesta sekä lukuvinkkejä

Vaihtoraportteja ja -blogeja

Olen lueskellut lukioaikaisen luokkakaverin vaihtoblogia Malesiasta. On hauskaa seurata miten vaihto etenee.

Tässä myös linkit Jyväskylän yliopiston vaihtoraportteihin ja vaihtoblogeihin. Huomaa ekassa osoitteessa myös linkit muiden yliopistojen opiskelijoiden vaihtoraportteihin.

Ylläoleva keväinen kuva on omasta vaihtokohteestani Uumajan yliopistosta. Oma vaihtobloginihan löytyy täältä.

Jyväskylä

Opiskelijalähettiläs Jarkko on kirjoittanut blogiinsa hyvän esittelyn Jyväskylästä.

Jyväskylässä pelataan jalkapalloa. Yleensä matsit on Harjun stadionilla, mutta tämä kuva on JJK:n A-junnujen pelistä Hippoksen nurmelta. Tässä linkki Maalipotku-blogiin, joka käsittelee erityisesti jyväskyläläistä jalkapalloa.


Loppukevennyksenä kielitiedehuumoria Linguist Llaman muodossa.

Opiskelija-asunnot

Opiskelijat asuu luukuissa, jotka on yleensä soluja tai yksiöitä. Jos opiskelujen edetessä on onnistunut löytämään itselleen miehen tai naisen, saattaa luukun jakaa yhdessä tämän kanssa. Jotkut asuu kommuuneissa, mutta ne on hipeille.

Eka opiskelijakämppä uudessa kaupungissa on vanha ja kaukana kaikesta, esimerkiksi Keltsussa. Taksi on niin kallis ettei sitä voi edes harkita, joten baarista on pakko lähteä kotiin ennen yhtä jotta ehtii viimeiseen bussiin. Opiskelijakaverit käy kylässä kerran ennen kuin muutat pois. Matkalla bussissa ne ihmettelee että miten tää voi olla näin kaukana ja onko tämä edes kaupunkia.

Asuin solussa 2005. Se oli kaukana ja vanha.

Jos kämppä ei ole kaukana ja sulla on siihen varaa, se on luultavasti solu. Solukämppis on aina outo. Se käy vessassa silloin kun sinä et ole yhteisissä tiloissa. Toinen teistä tiskaa liian harvoin. Joskus eksytte keittiöön yhtä aikaa ja tutustutte, mutta se johtuu erikoisista olosuhteista, kuten siitä että on keskiyö. Liikkuu myös huhuja siitä, että kämppikseen tutustuu ja sen kanssa on mukava viettää aikaa, mutta näitä ei ole vahvistettu. Joka tapauksessa on hyvä muistaa, että oma kämppis on luultavasti silti parempi kämppis kuin Ivan.

Toinen solu, 2007. Tämä oli ihan mukava luukku.

Solukämpässä tai kaukana muusta asutuksesta asuessa selailee asuntokohteita ja miettii mikä olisi paras ja mikä olisi toisiksi paras. Yksiöjono on kuitenkin pitkä kuin nälkävuosi. Opiskelijan ilo on ylimmillään kun yksiön vihdoin saa, ja vuokra ylittää korkeimmatkin odotukset. What I mean is, vuokra on korkeampi kuin olisit osannut kuvitellakaan. Kesätöistä saadut tienestit auttavat vuoden yli, jos et ole tuhlannut niitä jo. Lainaa ei ota kukaan, kun vanhemmat muistavat vieläkin 90-luvun laman.

Ensimmäinen asunto Jyväskylässä 2010.

Opiskelija muuttaa usein. Tämä pakottaa elämään minimalistisemmin ja tyhjentämään kaapeista turhat tavarat. Hyvä nyrkkisääntö on, että jos tavaroita ei ole tarvinnut edellisen muuton jälkeen, ne voi seuraavassa muutossa antaa pois. Muuttoavuksi joutuvat ne kaverit, jotka eivät hoksaa kieltäytyä. Ainakin ne palkitaan ruhtinaallisesti. Kyllä kahdeksan euron pizza on kahdeksan tunnin työstä vähintäänkin reilu palkkio.

Ne, jotka seurustelee, ei asu yksiöissään kauaa, vaan pitävät pian yhteistuparit siippansa kanssa. Yhteiseen kämppään muutto saattaa tarkoittaa taas kämppää joka on vanha ja/tai kaukana kaikesta. Jos käy töissä, voi joskus ostaa jonkun huonekalun ja käydä syyslomalla Amsterdamissa. Opiskelu jää taka-alalle. Jos vähän aikaa tekisi täyttä päivää, saisi uuden sängyn osamaksut maksettua.

Yhteinen asunto poikaystävän kanssa, 2012.

Tulevaisuudessa häämöttää valmistuminen. Sitten muutetaan pois opiskelija-asunnosta ja ostetaan talo tai asunto. Jos ei ole varma että saa oman alansa töitä, tulevaisuus pelottaa.

Onneksi nyt vielä voi asua luukussa.

Lisää luettavaa:

Lähettiläs-Heli on kirjoitellut Kortepohjasta ja opiskelija-asunnoista.