Täällä on ollut radiohiljaisuutta nyt jonkin aikaa, mutta seurailtuani ahkerien lähettilästovereideni bloggailua (mm. Helin) intouduin itsekin nyt kirjoittelemaan jotakin.
Viime aikoina olen enimmäkseen opiskellut (semi-ahkerasti), pelannut tietokonepelejä (ahkerasti) (Steamissa oli alennukset) ja ihastellut talvea. Syksyn synkkyys vaikuttaa minuun aina, ja tänäkin ennen lumien ja pakkasten tuloa pari viikkoa vierähti koomassa. Kumpikaan tämän asunnon asukeista ei jaksanut tehdä mitään tai innostua mistään, varsinkaan kun kumpikin sairasteli eikä päässyt käymäänkään missään. Ensimmäisen kirkkaan pakkaspäivän tullessa oli sairastelut onneksi sairasteltu ja valo herätti taas. Lumi yksin ei vaikuta niin paljoa, mutta kirkas taivas ja jossain horisontissa makaava keskipäivän aurinko tuo jaksamista, intoa ja energiaa niin paljon, että siitä yllättyy joka vuosi. Kun vielä elää talossa ja olosuhteissa, joissa pakkanen ei pääse vaikuttamaan elämään/lämmitykseen/asumiseen/muuhun millään tavalla, ei voi olla kuin iloinen kipakan kirpeistä pakkaspäivistä.
Parin viime viikon aikana olen tehnyt ahkerasti töitä, nimittäin siivonnut. Muutama viikko sitten tulin ajatelleeksi, että ehtisin tehdä jonkinlaista osa-aikaista työtä opiskelun ohessa. Otin yhteyttä kesän työnantajiin ja ilmoitin, että jos jonkinlaista tuurausta tai muuta keikkahommaa on tarjolla, olen valmis sitä tekemään. Tarjoukseni otettiin ilolla vastaan (ja miksipä ei, kun minulle ei tarvinnut luvata yhtään tuntia kuukaudessa) ja pääsin heti aloittamaan.
Tällaisessa epäsäännöllisessä työssä on puolensa. Se on mukavaa, ettei tarvitse tehdä samaa juttua joka päivä. Ei tosin tarvitse tehdä mitään töitä joka päivä. Joulukuun ekalta kahdelta viikolta saan/sain tunteja n. 35, eli ei tässä itseään ole kyllä loppuun uuvuttamaan päässyt. Töitä on suhteellisen harvoin, eikä yleensäkään koko päivää, niin ettei kaikkea jaksamistaan uhraa työlle. Rahaa tulee tietysti auttamattoman vähän, ja jos päivän aikana tienaamansa palkan erehtyy laskemaan, laskee into kuin lehmän häntä. Monissa päivissä rankinta on kuitenkin vain itse kohteeseen raahautuminen, joten jos laskee liikunnankin palkkaan rinnastettavana etuna, ei se tunnu ihan niin toivottomalta. On kuitenkin mukavaa pystyä tienaamaan edes muutama satanen kuussa niin, ettei siitä hintana ole opintojen pois jääminen.
Tämän vuoden puolelta opiskelutkin alkaa olla pulkassa. Muutaman kurssin tenttimiset jäävät kevään puolelle, mutta pieniä (joskin työläitä) kursseja saan onneksi suoritettua syyslukukauden aikana. Englannin kurssit on käsitelleet diskursseja, kielioppia ja ihan perinteistä historiaa, ruotsiksi taas on kirjoiteltu työelämään liittyviä tekstejä.
Ruotsin lähisukukielten kurssin kävin tenttimässä eilen ennen töihin menoa. Kurssilla (jonka opiskelin itsenäisesti, mutta oppituntivaihtoehtokin oli) tutustuttiin tanskaan, kahteen norjan varianttiin, islantiin, fääriin ja gutniskaan (äh, onko se gutniska myös suomeksi? Kun on käynyt kielitieteensä ruotsiksi eikä suomeksi tai englanniksi, palauttaa ilmiöt niiden ruotsinkielisiin muotoihinsa. Kuulin sanan "agglutinoiva" ensimmäisen ja tähän mennessä ainoan kerran varmaankin vuoden sisällä; minulle se on tietysti "agglutinerande".) Noh, kuitenkin, kurssimateriaaliin kuului pari novellia, sarjakuvia ja muuta tekstiä, sekä jonkin verran (hieman riittämättömästi) historiallista taustaa. Tanskankielinen novelli oli mukava kääntää, kun mulla sattui olemaan lainassa suomi-tanska-suomi sekä svenska-danska-svenska -sanakirjat, mutta bokmåliksi (kirjanorja, siis toinen norjan varianteista) oleva novelli ei varsinkaan syvemmältä merkitykseltään auennut. Tanska ja bokmålhan ovat kirjoitusasultaan hyvin saman kaltaisia, ja toisenkin novellin sanatarkat merkitykset taisin ymmärtää, mutta sen symboliikka ja juoni oli niin hämärä, etten voi väittää tietäväni mistä oli kyse. Tanskan ääntämistä, joka pääpiirteittäin multa jo sujuu, ei tentissä testattu. Mukana oli muutamia uudenlaisia kysymyksiä vanhoihin tentteihin verrattuna, mutta pari tehtävää kuitenkin ässäsin, joten pitäisi sen ainakin läpi mennä. Neljän opintopisteen kurssi tosin on melko laaja, joten parempikin arvosana olisi ihan kiva. Toisaalta, kurssi on nyt pakollinen, joten kunhan menisi läpi. Väittäisin kuitenkin tietäväni jo tähän kurssiin nähden tarpeeksi lähisukukielistä ja niiden historiallisista suhteista.
Ennen viikonloppua odottaa kuitenkin muutama iso lopputyö vielä valmistumistaan. Perjantaina pääsen avomiehen kanssa kuitenkin pitkästä aikaa mun kotipuoleen Pohjois-Karjalaan. Vanhempien lisäksi perillä odottaa pienenpieni siskontyttö, joka on varmasti kasvanut hillittömästi viime kerrasta. Kuuden tunnin junamatkatkin kestää, ja kokonaisuudessaan nämä hyvin harvoiksi käyneet pienet viikonloppureissut yhdessä kanssa ovat nykyään yhtä odotettuja kuin lomamatkat.
Ikkunan alla istuskellessa alkaa käsiä paleltaa. Haen glögiä ja saatan käynnistää Civilization 5:n. Mukavaa ja lämmintä joulunalusaikaa!
tiistai 11. joulukuuta 2012
tiistai 11. syyskuuta 2012
Kurssi-innostusta
Kurssini alkoivat toissapäivänä ja se on tuonut omat kiireensä arkipäiviini. Tämä kolmas päivä on helpompi ja sisältää vain yhden pakollisen luennon, mutta eilen sähköpostiini tullut mainos unkarin opiskelusta sai kuin saikin suostuteltua minut unkarin peruskurssille, ja sekin alkaa tänään.
Olen jo monesti törmännyt siihen ongelmaan, että yliopistossa on liikaa mahtavaa opiskeltavaa. Amanuenssi on jo painottanut minulle (hyvin tiukasti!), että valintoja pitäisi tehdä, mutta hyviä vaihtoehtoja on liikaa. Mitä tehdä? No, jos vielä ne unkarin perusopinnot...
Minulla on venäjään opinto-oikeus, mutta olen tosiaankin ollut aikeissa jättää venäjän kokonaan pois tutkinnostani. Tähän saattaa kuitenkin olla tulossa muutos... Ystävälläni alkoi tänä vuonna venäjän perusopinnot ja törmäsin häneen eilen. Hän kehui kursseja ja suositteli niitä hyvin lämpimästi. Ehtisinköhän tehdä venäjästä vaikkapa edes perusopinnot?
Minulla oli omat käsitykseni kielten opiskelusta yliopistossa lukioaikana, eivätkä ne näin jälkeen päin ajateltuna pitäneet ollenkaan paikkaansa. Yksittäiset kielikurssit kielikeskuksella muistuttavat enemmän sitä opiskelutyyliä mitä olin ajatellut etukäteen. Kielen opiskelu on kuitenkin paljon analyyttisempää, syvällisempää ja kaikin tavoin vaikeampaa kuin olin osannut aavistaa. Se on kuitenkin juuri sitä, mitä haluan. Kun kieliin pääsee sisälle, se on jotakin äärimmäisen palkitsevaa.
Tällä hetkellä päätavoitteeni kieltenoppimisen suhteen on paremmat keskustelutaidot ruotsissa. Haluaisin ensi kesänä asiakaspalvelutyöhön nimenomaan sen nojalla, että pystyn palvelemaan suomenruotsalaisia asiakkaita. En usko kykeneväni siihen vielä, mutta aktiivisena tavoitteenani on kyetä siihen tämän lukuvuoden jälkeen. Miten päästä tavoitteeseen? Paitsi keskustella ruotsiksi enemmän, myös tuottaa ruotsia, siis myös kirjoitettua, enemmän. Tekstiviestit, puhelut kielenopiskelijaystävien kanssa, sähköpostit, lyhyet pätkät keskusteluissa, näissä kaikissa voi silloin tällöin käyttää vierasta kieltä. Myös luokkahuonetilanteet ja keskusteluhetket opettajien kanssa aion pyrkiä käyttämään hyväksi.
Mitä teen tämän postauksen jälkeen?
Luen ruotsinkielistä opusta pragmatiikasta huomiselle luennolle - enää n. 40 sivua jäljellä! ;( Ei vaan, ihan mielenkiintoista se onneksi on!
Sinulle, lukijani, toivon innostusta sekä nykyisiin opintoihisi
että tulevien opintojen suunnitteluun
ja mukavaa syksyn jatkoa!
perjantai 24. elokuuta 2012
Fiiliksiä lukuvuoden alusta
Kesätyöt lopetan viikon päästä ja kurssit alkaa parin viikon päästä. Tavallaan odotan tosi innolla sitä että pääsee taas opiskelemaan ja toisaalta vähän jännittää että miten opiskelumotivaation saa pidettyä yllä. Tänä vuonna on paljon tehtävää.
Kursseille ilmoittautuminen alkoi osaltani pari viikkoa sitten kielten laitoksen ja ruotsin aineopintojen kurssien ilmoittautumisella. Ennen ilmoittautumisaikojen alkua on hyvä tehdä koko vuoden pituinen suunnitelma siitä, mitä aikoo opiskella. Kesti muutamia tunteja, että sovittelin lukujärjestykseeni ne kurssit jotka a) aion melko varmasti suorittaa tänä vuonna ja b) valikoiman niitä kursseja, jotka mahtuvat lukujärjestykseeni, mutta joista voin myöhemmin valita ne, joihin minulla on oikeasti aikaa juuri tänä vuonna.
Tässä pikaisesti pari juttua yliopisto-opintoihin liittyen.
Pääaineessani ruotsin kielessä odottaa tänä vuonna ihan mukavan oloisia kursseja.
Klassrumsinteraktion on suullisen viestinnän kurssi, jonka opettajaksi aikovat suorittavat. Uskon että se on mukava, päästään varmasti ainakin puhumaan paljon.
Skrivande i arbetslivet, eli työelämään liittyvä kirjoituskurssi, pelottaa vähän, mutta olen silti iloinen että pääsen (joudun) kirjoittamaan ruotsia. Kirjoitustaidossani on vielä paljon parantamisen varaa.
Introduktion till pragmatik on viikon pituinen minikurssi, jota odotan ihan innolla. Pragmatiikka käsittelee käsittääkseni merkityksen tilannekohtaista tulkintaa, mutta sen kummempaa en osaa siitä sanoa.
Tämän kurssin jälkeen pääseekin sitten tekemään mm. Pragmatik i interaktion -kurssia tai ainakin mikäli kurssi nyt järjestetään. Ilmoittautuneita kurssille ei vielä oikein ole, joten saapas nähdä.
Svenskans grannspråk eli ruotsin lähisukukielet on tähän mennessä ollut valinnainen kurssi, mutta uuden opintosuunnitelman myötä se on muuttunut pakolliseksi. Viime vuonna vaihdossa suoritin samantyyppisen kurssin, jolla olisin voinut hyväksilukea tämän, mutta päätin kuitenkin mieluummin osallistua tällekin kurssille. Toivonkin nyt että jaksan istua luennoilla ja ottaa ilon irti kurssista.
Osallistuin myös tanskan kielen peruskurssille eli Grundkurs i danska. Sitä odotan varsin innolla. Norjaa voi ruotsin pohjalta ymmärtää suomalainenkin varsin hyvin, mutta esimerkiksi tanskan ääntämys on niin hämärää, että sitä ei noin vain ymmärrä. Tanska kuulosti ensi alkuun hyvin saksamaiselta, mutta ihmekös tuo; vaikka kielet ovat kaikki sukua keskenään, niin sijaintinsakin vuoksi tanska on paljon lähempänä saksan kieltä kuin ruotsi.
Tällä hetkellä ainoa sivuaineeni on englannin kieli, jonka aloitin viime vuonna. Viime vuoden kursseihin kuului ääntämisen teoriaa ja harjoittelua, kirjallisuutta, kieliopin kertaamista ja syventämistä, akateemista kirjoittamista ja Iso-Britannian ja Yhdysvaltojen historiaa. Tänä vuonna jatketaan kirjoittamisella, kulttuurintuntemuksella, kielenopettamiseen liittyvillä asioilla ja kieliopillisten asioiden syventämisellä.
Kahtena aiempana vuonna opiskelin ahkerasti kielikeskuksella. Ensimmäisenä vuonna opiskelin venäjän peruskurssit ja toisena jatkoin venäjän valmentavalla kurssilla ja kielioppikurssilla. Venäjän kielestä onkin paljon erilaisia kursseja tarjolla. Opiskelin kielikeskuksella myös hieman espanjaa, lähinnä huvikseni. Haluaisin opiskella vielä ainakin slovakkia ja kreikkaa, mutta niitä pitää katsoa sitten jonain toisena opiskeluvuotena; tänä vuonna ei ole aikaa. Ensimmäiset vuodet osoittautuikin hyväksi kaikenlaiselle kokeilulle. Yliopistolla on huikean paljon tarjottavaa ja tarjontaan on mukava päästä tutustumaan. Sekin on hyvä muistaa, että vaikka opinto-oikeutta aineeseen ei olisi, luennot ovat julkisia ja niillä voi aina käydä vapaasti - vaikka ei yliopistossa opiskelisikaan. :)
Kursseille ilmoittautuminen alkoi osaltani pari viikkoa sitten kielten laitoksen ja ruotsin aineopintojen kurssien ilmoittautumisella. Ennen ilmoittautumisaikojen alkua on hyvä tehdä koko vuoden pituinen suunnitelma siitä, mitä aikoo opiskella. Kesti muutamia tunteja, että sovittelin lukujärjestykseeni ne kurssit jotka a) aion melko varmasti suorittaa tänä vuonna ja b) valikoiman niitä kursseja, jotka mahtuvat lukujärjestykseeni, mutta joista voin myöhemmin valita ne, joihin minulla on oikeasti aikaa juuri tänä vuonna.
Tässä pikaisesti pari juttua yliopisto-opintoihin liittyen.
- Yliopisto-opinnot koostuvat siis oppiaineissa perusopinnoista, aineopinnoista ja syventävistä opinnoista.
- Perusopinnot opiskellaan ensin, sitten aineopinnot ja viimeisenä syventävät opinnot.
- Opiskelijalla on yksi pääaine ja vähintään yksi sivuaine.
- Pää- ja sivuaineopiskelijat opiskelevat aineesta (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta) samat kurssit.
- Pääaineesta opiskellaan perus-, aine- ja syventävät opinnot, sivuaineesta vain perusopinnot tai perus- ja aineopinnot.
Pääaineessani ruotsin kielessä odottaa tänä vuonna ihan mukavan oloisia kursseja.
Klassrumsinteraktion on suullisen viestinnän kurssi, jonka opettajaksi aikovat suorittavat. Uskon että se on mukava, päästään varmasti ainakin puhumaan paljon.
Skrivande i arbetslivet, eli työelämään liittyvä kirjoituskurssi, pelottaa vähän, mutta olen silti iloinen että pääsen (joudun) kirjoittamaan ruotsia. Kirjoitustaidossani on vielä paljon parantamisen varaa.
Introduktion till pragmatik on viikon pituinen minikurssi, jota odotan ihan innolla. Pragmatiikka käsittelee käsittääkseni merkityksen tilannekohtaista tulkintaa, mutta sen kummempaa en osaa siitä sanoa.
Tämän kurssin jälkeen pääseekin sitten tekemään mm. Pragmatik i interaktion -kurssia tai ainakin mikäli kurssi nyt järjestetään. Ilmoittautuneita kurssille ei vielä oikein ole, joten saapas nähdä.
Svenskans grannspråk eli ruotsin lähisukukielet on tähän mennessä ollut valinnainen kurssi, mutta uuden opintosuunnitelman myötä se on muuttunut pakolliseksi. Viime vuonna vaihdossa suoritin samantyyppisen kurssin, jolla olisin voinut hyväksilukea tämän, mutta päätin kuitenkin mieluummin osallistua tällekin kurssille. Toivonkin nyt että jaksan istua luennoilla ja ottaa ilon irti kurssista.
Osallistuin myös tanskan kielen peruskurssille eli Grundkurs i danska. Sitä odotan varsin innolla. Norjaa voi ruotsin pohjalta ymmärtää suomalainenkin varsin hyvin, mutta esimerkiksi tanskan ääntämys on niin hämärää, että sitä ei noin vain ymmärrä. Tanska kuulosti ensi alkuun hyvin saksamaiselta, mutta ihmekös tuo; vaikka kielet ovat kaikki sukua keskenään, niin sijaintinsakin vuoksi tanska on paljon lähempänä saksan kieltä kuin ruotsi.
Tällä hetkellä ainoa sivuaineeni on englannin kieli, jonka aloitin viime vuonna. Viime vuoden kursseihin kuului ääntämisen teoriaa ja harjoittelua, kirjallisuutta, kieliopin kertaamista ja syventämistä, akateemista kirjoittamista ja Iso-Britannian ja Yhdysvaltojen historiaa. Tänä vuonna jatketaan kirjoittamisella, kulttuurintuntemuksella, kielenopettamiseen liittyvillä asioilla ja kieliopillisten asioiden syventämisellä.
Kahtena aiempana vuonna opiskelin ahkerasti kielikeskuksella. Ensimmäisenä vuonna opiskelin venäjän peruskurssit ja toisena jatkoin venäjän valmentavalla kurssilla ja kielioppikurssilla. Venäjän kielestä onkin paljon erilaisia kursseja tarjolla. Opiskelin kielikeskuksella myös hieman espanjaa, lähinnä huvikseni. Haluaisin opiskella vielä ainakin slovakkia ja kreikkaa, mutta niitä pitää katsoa sitten jonain toisena opiskeluvuotena; tänä vuonna ei ole aikaa. Ensimmäiset vuodet osoittautuikin hyväksi kaikenlaiselle kokeilulle. Yliopistolla on huikean paljon tarjottavaa ja tarjontaan on mukava päästä tutustumaan. Sekin on hyvä muistaa, että vaikka opinto-oikeutta aineeseen ei olisi, luennot ovat julkisia ja niillä voi aina käydä vapaasti - vaikka ei yliopistossa opiskelisikaan. :)
perjantai 10. elokuuta 2012
Opiskeluhistoriani
Olen päätynyt opiskelemaan kieliä Jyväskylän yliopistoon melko monen mutkan kautta.
Yläasteen jälkeen opiskelin graafista viestintää ammattikoulussa. Mielenkiintoa aiheeseen riitti, mutta ala ei tuntunut omalta enkä halunnut sitä ammatiksi. Ensimmäisen opiskelu vuoden lopun etsiskelin uutta alaa ja päädyin hakemaan silloiseen IT-lukioon Kajaaniin. IT-lukiosta valmistuin neljän pitkän vuoden jälkeen ylioppilaaksi ja elektroniikka-asentajaksi.
IT-lukio valmistaa yliopiston tietotekniikan opintoja varten, joten kävimme pari kertaa Oulun yliopistolla tutustumassa. Siellä yliopistokärpänen iski ensimmäisen kerran ja olin aivan innoissani mahdollisuudesta päästä yliopistoon opiskelemaan. Yliopisto tuntui ihanalta paikalta jossa voi opiskella mitä vain. (Sitä se muuten on!) Silloiseksi harmikseni kuitenkin huomasin, ettei minua kiinnostanut tietotekniikan opiskelu vaan pidin humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen aineita paljon mielenkiintoisempina.
En kuitenkaan tiennyt mitä haluaisin tehdä ja aioin pitää välivuoden. Kaduin päätöstäni viime tipassa ja hain opiskelemaan englantia ja ruotsia, mutten ehtinyt ulkomailta kuin yhteen yliopiston pääsykokeeseen enkä päässyt sisään. Kesän olin työtön ja totesin että haluan kouluttautua.
Kesän jälkeen tie vei työkkäriin. Työkkärin kautta pääsin harjoitteluun, yläasteelle kouluavustajaksi. Olin heti alusta innoissani paikasta. Olimme paljon juoksupoikina, mutta pääsimme myös sijaistamaan ja auttamaan tunneilla. Vuoden jälkeen totesin, että tätä minä haluan tehdä; opettaa.
Kielet on aina kiinnostanut mua, joten hain sitten opiskelemaan sekä englantia että ruotsia, niitä ainoita kieliä joita osaan hyvin. IT-lukio oli luonnontieteellisesti suuntatunut, joten yläasteen venäjän opiskelua lukuunottamatta en osannut muita kieliä.
Hain Turkuun, Tampereelle, Jyväskylään, Joensuuhun ja Helsinkiin. Pääsykoeprosessini oli melkoinen. Osa päivistä oli peräkkäin, joten sain nauttia kotimaanmatkailusta jonkin verran. Pääsykoekirjoja oli vaikea saada käsiinsä. Ostin pari, ja joihinkin kokeisiin oli onneksi materiaali netissä.
Turun ruotsin pääsykoekirja piti ostaa, mutta sitä olen onneksi tarvinnut myöhemmin opinnoissa. Tampereesta ja Joensuusta en muista, ja Jyväskylään piti lukea nettimateriaalia. Helsinkiin en hakenut englantia ja ruotsin kokeeseen en lopulta mennyt.
Suomessa ei ole kovin helppoa päästä opiskelemaan ainakaan noita kahta kieltä, ruotsia ja englantia. Pääsin lopulta Jyväskylään opiskelemaan ruotsia ja Joensuuhun englantia. Olin ehdottomasti halunnut englannin pääaineeksi ja ruotsin sivuaineeksi, mutta Jyväskylä voitti Joensuun kaupunkina ja myös sijaintinsa vuoksi, joten valitsin ruotsin ja Jyväskylän. Aikeenani oli hakea englantia pääaineeksi myöhemmin.
Toisin kuitenkin kävi. Vuoden ruotsin opiskelun jälkeen ruotsista on tullut oma juttu. Aluksi ruotsini oli aivan surkeaa. Olen Pohjois-Karjalasta kotoisin, ja siellä yläasteen ruotsin opiskelu jäi melko pintapuoliselle tasolle. (Ensimmäisen kerran elämässäni juttelin ruotsiksi jonkun kanssa niinkin lähellä kuin Brysselissä junassa työmatkalla.) Kielioppi, joka oli ennen ollut ihan hyvin hallinnassa, oli vuoden jälkeen päässyt ruostumaan hieman, mutta ongelmallisinta oli kommunikointitaitojen puute; en osannut puhua juuri mitään ja kirjoitinkin todella yksinkertaisesti. Meistä aloittaneista opiskelijoista minä olin auttamatta huonoin.
Pikkuhiljaa se kuitenkin siitä parani ja itseasiassa jälkeen päin katsottuna melko nopeaa tahtia. Olin hyvin aktiivinen tunneilla, vaikka söngersinkin sanan kerrallaan äärimmäisen hitaasti. Sain varmasti kanssaopiskelijoilleni hyvän fiiliksen heidän omasta kielitaidostaan. ;) Lähdin heti ekana syksynä viikon reissulle Ruotsiin oppimaan Ruotsin historiasta ja riimukirjoituksesta. Sillä reissulla käytimme itse liian vähän ruotsia, mutta altistuminenkin auttaa. Opiskelujen edetessä ehdin kyllä lannistua, mutta kyllä se kieli sieltä vaan tarttui. Yhdessä vaiheessa kuuntelin suomenruotsalaista radiota, välillä luin netistä suomenruotsalaisia lehtiä. Yritin lukea kirjoja ja kirjoittaa päiväkirjaa. Innostukset tuli ja meni, mutta kieltä tarttui mukaan aina pikkuhiljaa.
Viimeisin vahvistava veto oli Ruotsin vaihto keväällä 2012 eli opintojeni toisena keväänä. Vaikka kommunikointi ruotsalaisten jäi aivan minimiin, vaihto oli varmasti yksi suurin kielitaitoa parantava yksittäinen tekijä. Lukutaito parani valtavasti, ja kymmensivuisten kotitenttien kirjoittaminen paransi kirjoitustaitoakin. Lauttamatkoilla juttelin mukavien suomenruotsalaisten kanssa.
Englannin hain sivuaineeksi ja sivuaineena sen ihan mielellään pidänkin. Kurssit on pää- ja sivuaineopiskelijoille samat (paria merkityksetöntä poikkeusta lukuunottamatta), ja oikeastaan koen vetäväni pidemmän korren nyt, kun pääsen tekemästä kandia ja gradua englanniksi. ;) Opettajan pedagogiset opinnot opiskelen kunhan vain suinkin ehdin ja haaveilen suomen kielen opiskelusta. Toivottavasti aika riittää.
Yläasteen jälkeen opiskelin graafista viestintää ammattikoulussa. Mielenkiintoa aiheeseen riitti, mutta ala ei tuntunut omalta enkä halunnut sitä ammatiksi. Ensimmäisen opiskelu vuoden lopun etsiskelin uutta alaa ja päädyin hakemaan silloiseen IT-lukioon Kajaaniin. IT-lukiosta valmistuin neljän pitkän vuoden jälkeen ylioppilaaksi ja elektroniikka-asentajaksi.
IT-lukio valmistaa yliopiston tietotekniikan opintoja varten, joten kävimme pari kertaa Oulun yliopistolla tutustumassa. Siellä yliopistokärpänen iski ensimmäisen kerran ja olin aivan innoissani mahdollisuudesta päästä yliopistoon opiskelemaan. Yliopisto tuntui ihanalta paikalta jossa voi opiskella mitä vain. (Sitä se muuten on!) Silloiseksi harmikseni kuitenkin huomasin, ettei minua kiinnostanut tietotekniikan opiskelu vaan pidin humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen aineita paljon mielenkiintoisempina.
En kuitenkaan tiennyt mitä haluaisin tehdä ja aioin pitää välivuoden. Kaduin päätöstäni viime tipassa ja hain opiskelemaan englantia ja ruotsia, mutten ehtinyt ulkomailta kuin yhteen yliopiston pääsykokeeseen enkä päässyt sisään. Kesän olin työtön ja totesin että haluan kouluttautua.
Kesän jälkeen tie vei työkkäriin. Työkkärin kautta pääsin harjoitteluun, yläasteelle kouluavustajaksi. Olin heti alusta innoissani paikasta. Olimme paljon juoksupoikina, mutta pääsimme myös sijaistamaan ja auttamaan tunneilla. Vuoden jälkeen totesin, että tätä minä haluan tehdä; opettaa.
Kielet on aina kiinnostanut mua, joten hain sitten opiskelemaan sekä englantia että ruotsia, niitä ainoita kieliä joita osaan hyvin. IT-lukio oli luonnontieteellisesti suuntatunut, joten yläasteen venäjän opiskelua lukuunottamatta en osannut muita kieliä.
Hain Turkuun, Tampereelle, Jyväskylään, Joensuuhun ja Helsinkiin. Pääsykoeprosessini oli melkoinen. Osa päivistä oli peräkkäin, joten sain nauttia kotimaanmatkailusta jonkin verran. Pääsykoekirjoja oli vaikea saada käsiinsä. Ostin pari, ja joihinkin kokeisiin oli onneksi materiaali netissä.
Turun ruotsin pääsykoekirja piti ostaa, mutta sitä olen onneksi tarvinnut myöhemmin opinnoissa. Tampereesta ja Joensuusta en muista, ja Jyväskylään piti lukea nettimateriaalia. Helsinkiin en hakenut englantia ja ruotsin kokeeseen en lopulta mennyt.
Suomessa ei ole kovin helppoa päästä opiskelemaan ainakaan noita kahta kieltä, ruotsia ja englantia. Pääsin lopulta Jyväskylään opiskelemaan ruotsia ja Joensuuhun englantia. Olin ehdottomasti halunnut englannin pääaineeksi ja ruotsin sivuaineeksi, mutta Jyväskylä voitti Joensuun kaupunkina ja myös sijaintinsa vuoksi, joten valitsin ruotsin ja Jyväskylän. Aikeenani oli hakea englantia pääaineeksi myöhemmin.
Toisin kuitenkin kävi. Vuoden ruotsin opiskelun jälkeen ruotsista on tullut oma juttu. Aluksi ruotsini oli aivan surkeaa. Olen Pohjois-Karjalasta kotoisin, ja siellä yläasteen ruotsin opiskelu jäi melko pintapuoliselle tasolle. (Ensimmäisen kerran elämässäni juttelin ruotsiksi jonkun kanssa niinkin lähellä kuin Brysselissä junassa työmatkalla.) Kielioppi, joka oli ennen ollut ihan hyvin hallinnassa, oli vuoden jälkeen päässyt ruostumaan hieman, mutta ongelmallisinta oli kommunikointitaitojen puute; en osannut puhua juuri mitään ja kirjoitinkin todella yksinkertaisesti. Meistä aloittaneista opiskelijoista minä olin auttamatta huonoin.
Pikkuhiljaa se kuitenkin siitä parani ja itseasiassa jälkeen päin katsottuna melko nopeaa tahtia. Olin hyvin aktiivinen tunneilla, vaikka söngersinkin sanan kerrallaan äärimmäisen hitaasti. Sain varmasti kanssaopiskelijoilleni hyvän fiiliksen heidän omasta kielitaidostaan. ;) Lähdin heti ekana syksynä viikon reissulle Ruotsiin oppimaan Ruotsin historiasta ja riimukirjoituksesta. Sillä reissulla käytimme itse liian vähän ruotsia, mutta altistuminenkin auttaa. Opiskelujen edetessä ehdin kyllä lannistua, mutta kyllä se kieli sieltä vaan tarttui. Yhdessä vaiheessa kuuntelin suomenruotsalaista radiota, välillä luin netistä suomenruotsalaisia lehtiä. Yritin lukea kirjoja ja kirjoittaa päiväkirjaa. Innostukset tuli ja meni, mutta kieltä tarttui mukaan aina pikkuhiljaa.
Viimeisin vahvistava veto oli Ruotsin vaihto keväällä 2012 eli opintojeni toisena keväänä. Vaikka kommunikointi ruotsalaisten jäi aivan minimiin, vaihto oli varmasti yksi suurin kielitaitoa parantava yksittäinen tekijä. Lukutaito parani valtavasti, ja kymmensivuisten kotitenttien kirjoittaminen paransi kirjoitustaitoakin. Lauttamatkoilla juttelin mukavien suomenruotsalaisten kanssa.
Englannin hain sivuaineeksi ja sivuaineena sen ihan mielellään pidänkin. Kurssit on pää- ja sivuaineopiskelijoille samat (paria merkityksetöntä poikkeusta lukuunottamatta), ja oikeastaan koen vetäväni pidemmän korren nyt, kun pääsen tekemästä kandia ja gradua englanniksi. ;) Opettajan pedagogiset opinnot opiskelen kunhan vain suinkin ehdin ja haaveilen suomen kielen opiskelusta. Toivottavasti aika riittää.
lauantai 4. elokuuta 2012
Opinnot vie ulkomaille
Nähdäkseni on niin, että melkein mitä tahansa yliopistossa opiskeleekin, voi käydä opiskelemassa myös ulkomailla eli vaihdossa. Ulkomaille siis pääsee jos haluaa.
Kielen opiskelijalle juttu on hieman eri, sillä paitsi että voimme käydä opiskelemassa vaihdossa, me lähdemme ulkomaille nimenomaan käyttämään vierasta kieltä. Tutkintoomme nimittäin kuuluu kieliharjoittelu. Toki jos menemme vaihtoon, suoritemma siellä kursseja, ihan niin kuin muutkin.
Mikä oikein on kieliharjoittelu? Mitä siellä tehdään?
Kieliharjoitteluun vaaditaan n. 2 kk oleskelu maassa, jossa puhutaan opiskeltavaa kieltä. Oleskelusta täytyy olla jonkinlainen todistus, ja harjoittelusta täytyy kirjoittaa lyhyt raportti. Riittää siis, että käy asumassa vaikkapa siellä Ranskassa. Jos ei siellä tee töitä, täytyy vuokrakuitein tai muuten osoittaa olleensa siellä.
Monet kuitenkin lähtevät vaihto-opiskelijoiksi, kielikursseille tai töihin ulkomaille.
Vaihto-opiskelu on omaan tutkintoon kuuluvien opintojen suorittamista muussa kuin omassa yliopistossa. Kurssit eivät monestikaan ole täysin samoja kuin omassa yliopistossa, mutta oma amanuenssi auttaa sovittamaan ne omaan tutkintoon. Vaihto-opiskelu ei ole apurahan kanssa kovin kallista, mutta opintolaina, kesätyöstä jääneet säästöt tai raha-avustus vanhemmilta on melko välttämätön. Vaihto-opiskelu on kuitenkin käytännössä mahdollista kaikille. Vaihtoon lähdetään yleensä vähintään lukukaudeksi, monesti koko lukuvuodeksi.
Noin kuukauden mittaisilla kielikursseilla voi yleensä kuitata kieliharjoittelun. Kielikurssit järjestetään yleensä kesällä, joten ne eivät pidennä opiskeluaikaa. Ne maksavat yleensä hieman enemmän ja ne ovat niin suosittuja, että niille voi olla tungosta, mutta ne ovat erittäin mielenkiintoinen tapa suorittaa kieliharjoittelu.
Myös ulkomailla työskentely on vaihtoehto kieliharjoittelun suorittamiseen. Sen sijaan että tekisi kesätyöt Suomessa, voisikin lähteä ulkomaille ja tehdä samantyyppistä työtä siellä. Töiden lomassa käytännön kielitaito paranee sujuvasti.
Minä ruotsin opiskelijana olisin voinut tehdä ruotsin kieliharjoitteluni Suomessa täysin ruotsinkielisellä alueella, esim. Ahvenanmaalla. Halusin kuitenkin lähteä vaihtoon ja nähdä millaista on opiskelu jossain muussa yliopistossa.
Olin opintojen 2. vuoden kevään vaihdossa Ruotsissa, Uumajassa. Opiskelin siellä pohjoismaisia kieliä ja niiden historiaa ja lisäksi tein pari englannin kurssia. Minä sain vaihtoajalle apurahaa yhteensä 1000 euroa, opintotukea ja asumislisää hieman korkeamman määrän kuin normaalisti, n. 500 euroa/kk ja lisäksi opintolainaa 600 e/kk, eli tuplasti normaaliin verrattuna. Asuminen Uumajassa maksoi lukukaudelta n. 1000-1500 euroa, ja lisäksi maksoin vuokraa kämpästäni Jyväskylässä.
Vaihto avarsi todella paljon, vaikka en kaukana ollutkaan, ja voin suositella vaihto-opiskelua kenelle tahansa. Lisäksi se auttoi paljon, että kävin vaihdossa melko aikaisessa vaiheessa. Kielitaitoni ei ollut kovin hyvä ennen vaihtoon lähtöä, mutta vaihtoaika motivoi parantamaan sitä monella eri tavalla. Nyt, kun aloitan kolmannen opiskeluvuoteni ja rupean tekemään kandidaatin työtä, tunnen olevani paljon valmiimpi urakkaan.
Lisää vaihdostani voit käydä lukemassa blogistani, joka toimii vaihtoraporttinani.
Ulkomaille töihin tai opiskelemaan lähteminen voi tuntua todella kaukaiselta ja pelottavaltakin jutulta lukiossa ja vielä yliopistossakin, mutta se on jotain, mitä kannattaa uskaltautua tekemään mikäli sitä haluaa. Vaihtoa suunnitellessa moni asia tuntui epävarmalta, mutta auttoi kuin muisti, että melkein kaikki käy vaihdossa tai muuten ulkomailla ja kaikki siitä selviää. :)
Kielen opiskelijalle juttu on hieman eri, sillä paitsi että voimme käydä opiskelemassa vaihdossa, me lähdemme ulkomaille nimenomaan käyttämään vierasta kieltä. Tutkintoomme nimittäin kuuluu kieliharjoittelu. Toki jos menemme vaihtoon, suoritemma siellä kursseja, ihan niin kuin muutkin.
Mikä oikein on kieliharjoittelu? Mitä siellä tehdään?
Kieliharjoitteluun vaaditaan n. 2 kk oleskelu maassa, jossa puhutaan opiskeltavaa kieltä. Oleskelusta täytyy olla jonkinlainen todistus, ja harjoittelusta täytyy kirjoittaa lyhyt raportti. Riittää siis, että käy asumassa vaikkapa siellä Ranskassa. Jos ei siellä tee töitä, täytyy vuokrakuitein tai muuten osoittaa olleensa siellä.
Monet kuitenkin lähtevät vaihto-opiskelijoiksi, kielikursseille tai töihin ulkomaille.
Vaihto-opiskelu on omaan tutkintoon kuuluvien opintojen suorittamista muussa kuin omassa yliopistossa. Kurssit eivät monestikaan ole täysin samoja kuin omassa yliopistossa, mutta oma amanuenssi auttaa sovittamaan ne omaan tutkintoon. Vaihto-opiskelu ei ole apurahan kanssa kovin kallista, mutta opintolaina, kesätyöstä jääneet säästöt tai raha-avustus vanhemmilta on melko välttämätön. Vaihto-opiskelu on kuitenkin käytännössä mahdollista kaikille. Vaihtoon lähdetään yleensä vähintään lukukaudeksi, monesti koko lukuvuodeksi.
Noin kuukauden mittaisilla kielikursseilla voi yleensä kuitata kieliharjoittelun. Kielikurssit järjestetään yleensä kesällä, joten ne eivät pidennä opiskeluaikaa. Ne maksavat yleensä hieman enemmän ja ne ovat niin suosittuja, että niille voi olla tungosta, mutta ne ovat erittäin mielenkiintoinen tapa suorittaa kieliharjoittelu.
Myös ulkomailla työskentely on vaihtoehto kieliharjoittelun suorittamiseen. Sen sijaan että tekisi kesätyöt Suomessa, voisikin lähteä ulkomaille ja tehdä samantyyppistä työtä siellä. Töiden lomassa käytännön kielitaito paranee sujuvasti.
Minä ruotsin opiskelijana olisin voinut tehdä ruotsin kieliharjoitteluni Suomessa täysin ruotsinkielisellä alueella, esim. Ahvenanmaalla. Halusin kuitenkin lähteä vaihtoon ja nähdä millaista on opiskelu jossain muussa yliopistossa.
Olin opintojen 2. vuoden kevään vaihdossa Ruotsissa, Uumajassa. Opiskelin siellä pohjoismaisia kieliä ja niiden historiaa ja lisäksi tein pari englannin kurssia. Minä sain vaihtoajalle apurahaa yhteensä 1000 euroa, opintotukea ja asumislisää hieman korkeamman määrän kuin normaalisti, n. 500 euroa/kk ja lisäksi opintolainaa 600 e/kk, eli tuplasti normaaliin verrattuna. Asuminen Uumajassa maksoi lukukaudelta n. 1000-1500 euroa, ja lisäksi maksoin vuokraa kämpästäni Jyväskylässä.
Vaihto avarsi todella paljon, vaikka en kaukana ollutkaan, ja voin suositella vaihto-opiskelua kenelle tahansa. Lisäksi se auttoi paljon, että kävin vaihdossa melko aikaisessa vaiheessa. Kielitaitoni ei ollut kovin hyvä ennen vaihtoon lähtöä, mutta vaihtoaika motivoi parantamaan sitä monella eri tavalla. Nyt, kun aloitan kolmannen opiskeluvuoteni ja rupean tekemään kandidaatin työtä, tunnen olevani paljon valmiimpi urakkaan.
Lisää vaihdostani voit käydä lukemassa blogistani, joka toimii vaihtoraporttinani.
Ulkomaille töihin tai opiskelemaan lähteminen voi tuntua todella kaukaiselta ja pelottavaltakin jutulta lukiossa ja vielä yliopistossakin, mutta se on jotain, mitä kannattaa uskaltautua tekemään mikäli sitä haluaa. Vaihtoa suunnitellessa moni asia tuntui epävarmalta, mutta auttoi kuin muisti, että melkein kaikki käy vaihdossa tai muuten ulkomailla ja kaikki siitä selviää. :)
Yliopiston rakenteesta ja nettisivuista
Tässä hieman tietoa yliopiston hallintorakenteesta. Nämä jutut on tärkeää tietää esimerkiksi silloin, kun etsii tietoa oppiaineista yliopiston nettisivuilta.
Yliopisto on jaettu tiedekuntiin (tdk) ja tiedekunnissa toimii laitoksia. Laitokset vastaavat oppiaineista.
Jyväskylän yliopiston tiedekunnat
Humanistinen
Noiden laitosten alta löytyy kaikki oppiaineet.
Miten surffata perille?
Jyväskylän yliopiston pääsivun ylälaidassa on valikot Tiedekunnat ja Palvelut. Tiedekunnat-valikosta pääsee helposti tiedekuntien sivuille.
Kunkin tiedekunnan laitokset löytyvät sivun vasemman puolen palkkivalikosta (lukuunottamatta kauppakorkeakoulua, jolla ei ole laitoksia).
Laitosten sivuilta löytää tarkemmat tiedot oppiaineista (jos löytää). Yleensä kannattaa valita vasemmalta valikosta linkki Oppiaineet, jos sellainen on, ja jos ei ole, niin Opiskelu. Oppiaineista saattaa myös löytää listan jostain muualta.
Esimerkki.
Matematiikasta kiinnostuneen opiskelijan kannattaa valita yliopiston pääsivujen oikeasta yläkulmasta Tiedekunnat-valikosta Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tiedekunnan sivuilta vasemman laidan valikosta löytyy Matematiikan ja tilastotieteen laitos. Laitoksen sivuilta löytyy kaikenlaista tietoa matematiikan ja tilastotieteen opiskelusta.
Esimerkki 2.
Saksan kielestä kiinnostunut valitsee valita yliopiston pääsivujen oikeasta yläkulmasta Tiedekunnat-valikosta Humanistisen tiedekunnan. Tiedekunnan sivuilta vasemman laidan valikosta löytyy Kielten laitos. Kielten laitoksen vasemman puolen valikosta löytyy kohta Oppiaineet, ja sen alta Saksan kieli ja kulttuuri. Sieltä, saksan oppiaineen omilta sivuilta löytyy tietoa saksan opiskelusta.
Laitokset ylläpitävät itse sivujaan, joten sivuilla ei ole yhtenäistä logiikkaa muiden kanssa. Niiltä kuitenkin yleensä lopulta löytää hakemansa, varsinkin jo opiskelijana. Hakuvaiheessa tiedon löytäminen on varmasti hankalaa ja sitä varten me olemme auttamassa teitä. Joten jos jotain tietoa ei löydy, ei kun vaan kysymään! :)
Yliopisto on jaettu tiedekuntiin (tdk) ja tiedekunnissa toimii laitoksia. Laitokset vastaavat oppiaineista.
Jyväskylän yliopiston tiedekunnat
Humanistinen
Informaatioteknologian
Kasvatustieteiden
Liikuntatieteellinen
Matemaattis-luonnontieteellinen
Kauppakorkeakoulu
Yhteiskuntatieteellinen
Jyväskylän yliopiston tiedekuntien laitokset
Humanistinen tiedekunta
Jyväskylän yliopiston tiedekuntien laitokset
Humanistinen tiedekunta
- Historian ja etnologian laitos
- Kielten laitos
- Musiikin laitos
- Soveltavan kielentutkimuksen keskus
- Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos
- Viestintätieteiden laitos
- Tietojenkäsittelytieteiden laitos
- Tietotekniikan laitos
- Kasvatustieteiden laitos
- Opettajankoulutuslaitos
- Liikuntatieteiden laitos
- Terveystieteiden laitos
- Liikuntabiologian laitos
- Bio- ja ympäristötieteiden laitos
- Fysiikan laitos
- Kemian laitos
- Matematiikan ja tilastotieteen laitos
- Psykologian laitos
- Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos
Noiden laitosten alta löytyy kaikki oppiaineet.
Miten surffata perille?
Jyväskylän yliopiston pääsivun ylälaidassa on valikot Tiedekunnat ja Palvelut. Tiedekunnat-valikosta pääsee helposti tiedekuntien sivuille.
Kunkin tiedekunnan laitokset löytyvät sivun vasemman puolen palkkivalikosta (lukuunottamatta kauppakorkeakoulua, jolla ei ole laitoksia).
Laitosten sivuilta löytää tarkemmat tiedot oppiaineista (jos löytää). Yleensä kannattaa valita vasemmalta valikosta linkki Oppiaineet, jos sellainen on, ja jos ei ole, niin Opiskelu. Oppiaineista saattaa myös löytää listan jostain muualta.
Esimerkki.
Matematiikasta kiinnostuneen opiskelijan kannattaa valita yliopiston pääsivujen oikeasta yläkulmasta Tiedekunnat-valikosta Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tiedekunnan sivuilta vasemman laidan valikosta löytyy Matematiikan ja tilastotieteen laitos. Laitoksen sivuilta löytyy kaikenlaista tietoa matematiikan ja tilastotieteen opiskelusta.
Esimerkki 2.
Saksan kielestä kiinnostunut valitsee valita yliopiston pääsivujen oikeasta yläkulmasta Tiedekunnat-valikosta Humanistisen tiedekunnan. Tiedekunnan sivuilta vasemman laidan valikosta löytyy Kielten laitos. Kielten laitoksen vasemman puolen valikosta löytyy kohta Oppiaineet, ja sen alta Saksan kieli ja kulttuuri. Sieltä, saksan oppiaineen omilta sivuilta löytyy tietoa saksan opiskelusta.
Laitokset ylläpitävät itse sivujaan, joten sivuilla ei ole yhtenäistä logiikkaa muiden kanssa. Niiltä kuitenkin yleensä lopulta löytää hakemansa, varsinkin jo opiskelijana. Hakuvaiheessa tiedon löytäminen on varmasti hankalaa ja sitä varten me olemme auttamassa teitä. Joten jos jotain tietoa ei löydy, ei kun vaan kysymään! :)
perjantai 3. elokuuta 2012
Mitä Jyväskylän yliopistossa voi opiskella? osa 1
Ennen yliopisto-opiskelun aloittamista on vaikeaa löytää tarkkaa tietoa eri yliopistojen aineista ja kursseista. Yliopistossa voi opiskella melkein mitä vain, niin myös Jyväskylän yliopistossa. Mikä sitten kiinnostaisi itseä? Millaisia ne kurssit oikein ovat? Tässä lukiolaisille vinkkejä tiedon etsimiseen.
Korpin kautta kurssit löytyvät helposti
Korppi on se palvelu, jossa ilmottaudumme kursseille ja johon saamme arvosanamme. Wilma on samankaltainen järjestelmä yläasteilla ja lukiossa, mutta Korpissa ei pidetä kirjaa läsnäoloista tai tuntiaktiivisuudesta. Korpista löytyy melkein kaikki kurssit, joita Jyväskylän yliopistossa voi opiskella. Mukavaa Korpissa on se, että kuka tahansa voi katsella mitä erilaisia kursseja yliopisto tarjoaa.
Tässä neuvoja korpissa surffailuun:
1. Mene osoitteeseen http://korppi.jyu.fi
2. Klikkaa vasemmalta valikosta linkkiä Opetusohjelma
3. "Valitse laitos/oppiaine" -pudotusvalikosta löydät Jyväskylän yliopiston tarjoamat oppiaineet. Valitse niistä jokin kiinnostava.
4. Valitse "Hae opetusohjelma"
Nyt sivulle pitäisi avautua kaikenlaista tietoa oppiaineesta. Sivulle avautuva tieto on sitä, mitä kursseja siinä aineessa järjestetään tänä lukuvuonna.
Mukana on pakollisia kursseja, jotka on pakko suorittaa, mikäli haluaa suorituksen oppiaineesta, ja valinnaisia, joista voi valita haluamansa.
Kielet kiinnostavat minua. Olen aina pitänyt englannista,
mutta mitenkähän englantia opiskellaan yliopistossa?
Katsotaan.
1. Valitse pudotusvalikosta Englannin kieli (KLS) (EKI) ja valitse Hae opetusohjelma
KLS tarkoittaa kielten laitosta, ja EKI englannin kieltä.
Toinen oranssi kurssiotsikko on:
Ääh, kuvausta ei löydy. Mutta linkkipä löytyy! Klikataan sitä.
Entäpä jos haluat opiskella saksaa?
1. Valitse pudotusvalikosta Saksan kieli ja kulttuuri (KLS) (SAX) ja valitse Hae opetusohjelma.
Alussa on monta tylsää KLS-alkuista kurssia. Ne on kielten laitoksen yhteisiä kursseja, ja liittyvät jollain tavalla yleisesti kielen opiskeluun. Ohitetaan ne. Mistä löydettäisiin ensimmäinen SAX-alkuinen?
Kaksi ensimmäistä SAX-alkuista ohitetaan, ensimmäinen on sivuainehaku ja toinen opinto- ja urasuunnittelu. Kolmas SAX-alkuinen on ensimmäinen varsinainen kurssi.
Tästä kurssista löytyy tietoa heti alapuolelta. Sisältö-kohta on olennainen. Tämä kurssi on yksi ensimmäisiä opiskeltavia saksan kursseja.
Tämänkin loppuosasta löytyy pitkä linkki, joka vie opetussuunnitelmaan. Mikäli haluat, voit jatkaa tutkiskelua siellä.
Nyt voit alkaa selaamaan.
Lisätietoa kurssin koodista
Kurssi voi näyttää esimerkiksi tältä
tai tältä:
Kurssin koodi on ensimmäisenä, sitten kurssin nimi ja suluissa kurssin laajuus eli kurssista saatava pistemäärä. Näistä kurssin nimi on sinulle olennaisin, mutta selvennän myös tuon koodin.
Koodin ensimmäiset kolme kirjainta kertovat, mistä oppiaineesta on kyse.
MAT tarkoittaa matematiikkaa
RFI tarkoittaa romaanista filologiaa (ranskaa ja muita)
Neljäs kirjain ilmaisee mikä opintokokonaisuus on kyseessä, perusopinnot, aineopinnot vai syventävät opinnot.
P = perusopinnot
A = aineopinnot
S = syventävät opinnot
Perusopinnot opiskellaan ensimmäisenä ja aineopinnot sitten. Pääsääntöisesti vain yhdestä aineesta, pääaineesta, opiskellaan syventävät opinnot.
Toivottavasti löydät oppiaineista etsimäsi, ja tietoa siitä, millaisia kursseja kussakin oppiaineessa tarjotaan. Jos et löydä etsimääsi, kysy minulta. :)
Aion kirjoitella tänne blogiin lisää tietoa mm. siitä, mitä pää- ja sivuaineet ovat, sekä mitä on tiedekunta, ja laitos, ja miten yliopiston sivuilla oikein surffataan. Mikäli et malta odottaa, kysy!
Koska tahansa voit kysyä minulta ja muilta opiskelijalähettiläiltä apua ja vinkkejä. Ne "tyhmät" kysymykset voi kysyä juuri meiltä. :) Kysy kommentoimalla blogituksia, laittamalla viestiä Facebookissa tai sähköpostilla. Vastaamme aina yllättävän pian!
Korpin kautta kurssit löytyvät helposti
Korppi on se palvelu, jossa ilmottaudumme kursseille ja johon saamme arvosanamme. Wilma on samankaltainen järjestelmä yläasteilla ja lukiossa, mutta Korpissa ei pidetä kirjaa läsnäoloista tai tuntiaktiivisuudesta. Korpista löytyy melkein kaikki kurssit, joita Jyväskylän yliopistossa voi opiskella. Mukavaa Korpissa on se, että kuka tahansa voi katsella mitä erilaisia kursseja yliopisto tarjoaa.
Tässä neuvoja korpissa surffailuun:
1. Mene osoitteeseen http://korppi.jyu.fi
2. Klikkaa vasemmalta valikosta linkkiä Opetusohjelma
3. "Valitse laitos/oppiaine" -pudotusvalikosta löydät Jyväskylän yliopiston tarjoamat oppiaineet. Valitse niistä jokin kiinnostava.
4. Valitse "Hae opetusohjelma"
Nyt sivulle pitäisi avautua kaikenlaista tietoa oppiaineesta. Sivulle avautuva tieto on sitä, mitä kursseja siinä aineessa järjestetään tänä lukuvuonna.
Mukana on pakollisia kursseja, jotka on pakko suorittaa, mikäli haluaa suorituksen oppiaineesta, ja valinnaisia, joista voi valita haluamansa.
Kielet kiinnostavat minua. Olen aina pitänyt englannista,
mutta mitenkähän englantia opiskellaan yliopistossa?
Katsotaan.
1. Valitse pudotusvalikosta Englannin kieli (KLS) (EKI) ja valitse Hae opetusohjelma
KLS tarkoittaa kielten laitosta, ja EKI englannin kieltä.
Toinen oranssi kurssiotsikko on:
EKIP101 Phonetics and Pronunciation (2 op)
Ääh, kuvausta ei löydy. Mutta linkkipä löytyy! Klikataan sitä.
Sehän on englanniksi! - Niin on, mutta älä hätäile. Yleensä kurssikuvaukset ovat suomeksi. Englannin opiskelijoiden hyvä kielitaito sallii sen, että kurssikuvaus on englanniksi. Ruotsin kielen kohdalla taidetaan käyttää suomea ja ruotsia sekaisin.
Fonetiikan ja ääntämisen kurssilla keskitytään fonologiaan, eli oppiin äänistä, fonetiikkaan, eli tietyn kielen äännejärjestelmään ja ääntämiseen. Kurssilla opitaan tapoja luokitella ääniä ja kirjoittamaan foneettisin aakkosin. Toinen puoli kurssista tehdään ääntämisharjoituksia studiossa. Tämä kurssi oli erittäin mielenkiintoinen - kielistä kiinnostuneille. :)
Fonetiikan ja ääntämisen kurssilla keskitytään fonologiaan, eli oppiin äänistä, fonetiikkaan, eli tietyn kielen äännejärjestelmään ja ääntämiseen. Kurssilla opitaan tapoja luokitella ääniä ja kirjoittamaan foneettisin aakkosin. Toinen puoli kurssista tehdään ääntämisharjoituksia studiossa. Tämä kurssi oli erittäin mielenkiintoinen - kielistä kiinnostuneille. :)
Huom! Linkki avasi siis kielten laitoksen englannin oppiaineen opetussuunnitelman, siis suunnitelman siitä, mitä oppiaineessa opetetaan. Tältä sivulta löytyy jokaikinen oppiaineen kurssi. Mikäli haluat, selaa alas- ja ylöspäin sivua ja katsele kursseja siinä. Se on käyttäjäystävällisempi kuin korppisivu.
Entäpä jos haluat opiskella saksaa?
1. Valitse pudotusvalikosta Saksan kieli ja kulttuuri (KLS) (SAX) ja valitse Hae opetusohjelma.
Alussa on monta tylsää KLS-alkuista kurssia. Ne on kielten laitoksen yhteisiä kursseja, ja liittyvät jollain tavalla yleisesti kielen opiskeluun. Ohitetaan ne. Mistä löydettäisiin ensimmäinen SAX-alkuinen?
Kaksi ensimmäistä SAX-alkuista ohitetaan, ensimmäinen on sivuainehaku ja toinen opinto- ja urasuunnittelu. Kolmas SAX-alkuinen on ensimmäinen varsinainen kurssi.
SAXP014 Kielitaito I (4 op)
Tästä kurssista löytyy tietoa heti alapuolelta. Sisältö-kohta on olennainen. Tämä kurssi on yksi ensimmäisiä opiskeltavia saksan kursseja.
Tämänkin loppuosasta löytyy pitkä linkki, joka vie opetussuunnitelmaan. Mikäli haluat, voit jatkaa tutkiskelua siellä.
Nyt voit alkaa selaamaan.
Lisätietoa kurssin koodista
Kurssi voi näyttää esimerkiksi tältä
MATA121 Lineaarinen algebra ja geometria 1, syksy2012 (6 op)
tai tältä:
RFIA028 Kirjallinen taito ja tieteellinen kirjoittaminen (4 op)
Kurssin koodi on ensimmäisenä, sitten kurssin nimi ja suluissa kurssin laajuus eli kurssista saatava pistemäärä. Näistä kurssin nimi on sinulle olennaisin, mutta selvennän myös tuon koodin.
Koodin ensimmäiset kolme kirjainta kertovat, mistä oppiaineesta on kyse.
MAT tarkoittaa matematiikkaa
RFI tarkoittaa romaanista filologiaa (ranskaa ja muita)
Neljäs kirjain ilmaisee mikä opintokokonaisuus on kyseessä, perusopinnot, aineopinnot vai syventävät opinnot.
P = perusopinnot
A = aineopinnot
S = syventävät opinnot
Perusopinnot opiskellaan ensimmäisenä ja aineopinnot sitten. Pääsääntöisesti vain yhdestä aineesta, pääaineesta, opiskellaan syventävät opinnot.
Toivottavasti löydät oppiaineista etsimäsi, ja tietoa siitä, millaisia kursseja kussakin oppiaineessa tarjotaan. Jos et löydä etsimääsi, kysy minulta. :)
Aion kirjoitella tänne blogiin lisää tietoa mm. siitä, mitä pää- ja sivuaineet ovat, sekä mitä on tiedekunta, ja laitos, ja miten yliopiston sivuilla oikein surffataan. Mikäli et malta odottaa, kysy!
Koska tahansa voit kysyä minulta ja muilta opiskelijalähettiläiltä apua ja vinkkejä. Ne "tyhmät" kysymykset voi kysyä juuri meiltä. :) Kysy kommentoimalla blogituksia, laittamalla viestiä Facebookissa tai sähköpostilla. Vastaamme aina yllättävän pian!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)